Montako kertaa sana pitää nähdä, jotta sen oppii?

Tutkimusten mukaan noin 10 kohtaamista antaa hyvän alun, ja jotkin sanat vaativat yli 20. Miksi luku vaihtelee ja miten saat jokaisesta kohtaamisesta enemmän irti.

Savihahmo luonnostelee kuistin portailla, kun ystävä nojaa pienen taideateljeen ovensuussa.

Lyhyesti: Yhtä taikalukua ei ole, mutta tutkimus antaa käyttökelpoisen vaihteluvälin. Kun opit sanoja lukemalla, noin 10 kohtaamista on raja, jonka jälkeen oppiminen on todennäköistä: yhdessä tutkimuksessa lukijat tunnistivat merkityksen 84 prosentista niistä sanoista, jotka he olivat kohdanneet vähintään 10 kertaa. Jos kohtaamisia on alle noin kahdeksan, useimmat uudet sanat unohtuvat muutamassa kuukaudessa, ja jotkin sanat karkaavat vielä 20 kohtaamisen jälkeenkin. Se, miten kohtaat sanan, on yhtä tärkeää kuin se, kuinka usein: jaksota kohtaamiset, näe sana eri lauseissa ja yritä palauttaa se mieleen sen sijaan, että vain lukisit sen uudelleen.

Lyhyt vastaus: noin 10, ja joskus paljon enemmän

Jos haluat muistaa yhden luvun, olkoon se 10. Useissa tutkimuksissa, joissa oppijat kohtaavat uusia sanoja lukiessaan, jotain muuttuu noin kymmenen kohtaamisen kohdalla: niin usein nähdyt sanat ymmärretään, tunnistetaan ja muistetaan paljon todennäköisemmin kuin sanat, jotka on nähty vain muutaman kerran.

Luvulla ”10” on kuitenkin kolme rehellistä varausta:

  • Se riippuu siitä, mitä ”oppiminen” tarkoittaa. Sanan merkityksen tunnistaminen, kun näet sanan, tulee ensin. Sanan palauttaminen itse mieleen, sen kirjoittaminen oikein ja sen käyttäminen oikein lauseessa tulevat myöhemmin ja vaativat enemmän kohtaamisia.
  • Jotkin sanat ovat vaikeampia kuin toiset. Jotkin sanat eivät jää mieleen edes 20 kohtaamisen jälkeen.
  • Kaikki kohtaamiset eivät ole samanarvoisia. Sana, jonka kohtaat kerran päivässä kymmenen päivän ajan, ei ole sama asia kuin sana, jonka kohtaat kymmenen kertaa yhden iltapäivän aikana.

Siksi netistä löytyy vastauksia, joissa luku vaihtelee 6:n ja 20:n välillä tai on vielä suurempi. Ne eivät ole ristiriidassa keskenään. Ne mittaavat eri asioita.

Mitä tutkimukset havaitsivat

Tutkijat selvittävät tätä yleensä antamalla oppijoille tekstin, jossa tietyt tuntemattomat sanat esiintyvät tietyn määrän kertoja, ja testaamalla sitten, mitä he oppivat. Tässä ovat tärkeimmät havainnot, tarkimmin kontrolloiduista todellisuutta lähimpiin.

Webb (2007): 1, 3, 7 ja 10 kohtaamista. Stuart Webb antoi 121 japanilaisen englannin opiskelijan lukea lyhyitä tekstiyhteyksiä, joissa uudet sanat esiintyivät 1, 3, 7 tai 10 kertaa, ja teetti heillä sitten kymmenen eri testiä: oikeinkirjoitus, merkitys, kielioppi, sana-assosiaatiot ja muuta. Jokainen kohtaamisten lisäys paransi ainakin yhtä tiedon lajia. Hänen johtopäätöksensä: kymmenen kohtaamista asiayhteydessä voi tuoda huomattavaa hyötyä, mutta sanan täydellinen hallinta voi vaatia yli kymmenen.

Rott (1999): jo kaksi kohtaamista merkitsee. Susanne Rott antoi keskitason oppijoiden kohdata tuntemattomia sanoja kaksi, neljä tai kuusi kertaa lukiessaan. Jo kaksi kohtaamista teki mitattavan eron, kaksi ja neljä antoivat samankaltaiset tulokset, ja kuusi antoi selvästi enemmän. Oppiminen siis alkaa varhain, se ei vain valmistu varhain.

Pellicer-Sánchez ja Schmitt (2010): oikea romaani. Kaksikymmentä edistynyttä espanjalaista englannin oppijaa luki Things Fall Apart -romaanin, jota ei ole muokattu oppijoille ja jossa on 34 igbonkielistä sanaa, joita he eivät voineet tuntea. Sanoista, jotka he olivat kohdanneet vähintään 10 kertaa, he tunnistivat merkityksen 84 prosentista ja pystyivät palauttamaan merkityksen mieleen 55 prosentista. Sanoista, jotka he olivat kohdanneet enintään 8 kertaa, luvut olivat 36 ja 7 prosenttia. Kirjoittajat löysivät selvimmän rajan 5:stä 8:aan kohtaamisen ja vähintään 10 kohtaamisen väliltä.

Pigada ja Schmitt (2006): yksi oppija, kuukausi lukemista. Tapaustutkimuksessa yksi ranskan oppija luki kuukaudessa neljä helpotettua lukukirjaa, ja häntä haastateltiin 133 kohdesanasta. Hänen tietonsa 65 prosentista niistä parani jollain tavalla. Oikeinkirjoitus parani jo muutaman kohtaamisen jälkeen, mutta merkityksen oppiminen vei kauemmin: missään vaiheessa merkitys ei ollut taattu, vaikka oppiminen lisääntyi selvästi noin 10 kohtaamisesta alkaen. Joitakin sanoja, kuten essayer (yrittää), ei ollut opittu vielä vähintään 10 kohtaamisen jälkeenkään, eikä sanaa le radeau (lautta) edes 20 kohtaamisen jälkeen.

Waring ja Takaki (2003): mitä jää jäljelle kolmen kuukauden päästä. Viisitoista vähintään keskitason japanilaista oppijaa luki helpotetun lukukirjan, jossa 25 kohdesanaa esiintyi vähimmillään kerran ja enimmillään 15:stä 18:aan kertaa. Kolme kuukautta myöhemmin he muistivat keskimäärin vain yhden sanan merkityksen 25:stä, eivätkä yhdenkään sellaisen sanan merkitystä, jonka he olivat kohdanneet alle kahdeksan kertaa.

Kuinka varmoja olemme? Melko varmoja suunnasta, vähemmän varmoja tarkasta luvusta. Uchiharan, Webbin ja Yanagisawan (2019) meta-analyysi (tutkimus, joka yhdistää monen tutkimuksen tulokset) kokosi yhteen 26 tutkimusta ja 1 918 oppijaa ja havaitsi kohtalaisen yhteyden kohtaamisten määrän ja oppimisen välillä. Yhteyden voimakkuus vaihteli oppijan mukaan (ikä, kuinka monta sanaa hän jo osasi), sen mukaan, miten sanat kohdattiin (jaksottaminen, kuvat, kuinka sitoutuneita oppijat olivat), ja sen mukaan, miten heitä testattiin. Useammat kohtaamiset auttavat, ja luotettavasti. Se, kuinka monta tarvitset, riippuu kaikesta tästä.

Miksi vastaus vaihtelee 6:n ja 20:n välillä

Jos luet viisi artikkelia tästä kysymyksestä, saatat saada viisi eri lukua. Tässä syyt.

Tunnistaminen on helpompaa kuin mieleen palauttaminen. Oikean merkityksen valitseminen listasta (tunnistaminen) on paljon helpompaa kuin sanan tai sen merkityksen tuottaminen muistista (mieleen palauttaminen). Yllä mainitussa romaanitutkimuksessa oppijat tunnistivat vähintään 10 kohtaamisen jälkeen 84 prosenttia merkityksistä mutta palauttivat mieleen vain 55 prosenttia. Tunnistamista testaava tutkimus viittaa siis pienempään kohtaamisten määrään kuin tutkimus, joka testaa mieleen palauttamista tai käyttöä.

Testattu tänään vai kolmen kuukauden päästä? Monet tutkimukset testaavat oppijat heti lukemisen jälkeen. Waring ja Takaki testasivat uudelleen kolmen kuukauden kuluttua, ja jäljellä oli hyvin vähän. Sana, jonka osasit eilen, ei ole sana, jonka olet oppinut.

Sanat ovat erilaisia. Sana, joka muistuttaa oman kielesi sanaa, tarkoittaa jotain konkreettista tai on tärkeä tarinalle, on helpompi. Lyhyt, yleinen verbi, jolla on monta merkitystä, voi olla yllättävän liukas, kuten Pigadan ja Schmittin essayer osoittaa.

Oppijat ovat erilaisia. Vuoden 2019 meta-analyysi havaitsi, että sekä oppijoiden ikä että jo osattujen sanojen määrä vaikuttivat siihen, kuinka paljon toisto auttoi. Sama määrä kohtaamisia ei tee samaa kaikille.

Pelkkä lukeminen on hidasta. Webbin, Uchiharan ja Yanagisawan meta-analyysi vuodelta 2023 yhdisti 24 tutkimusta, joissa 2 771 osallistujaa oppi sanoja pelkästään lukemalla, kuuntelemalla tai katsomalla. Keskimäärin oppijat omaksuivat ensimmäisessä testissä 9:stä 18:aan prosenttia kohdesanoista, ja myöhemmissä testeissä kirjoittajat arvioivat osuuden alle 20 prosentiksi. Tietoinen opiskelu (muistikortit, harjoitukset) toimii paremmin: kirjoittajat viittaavat aiempaan meta-analyysiin, jossa oppijat muistivat 39,4 prosenttia. Lukeminen antaa määrää; tietoinen kertaaminen varmistaa, että tärkeät sanat jäävät mieleen.

Mikä tekee kohtaamisesta arvokkaan

Kymmenen kohtaamista on karkea ohje. Kymmenen hyvää kohtaamista on parempi. Tutkimus nostaa esiin kolme asiaa, jotka tekevät jokaisesta kohtaamisesta arvokkaamman.

1. Jaksota kohtaamiset

Sanan kohtaaminen kymmenen kertaa yhdellä istumalla hyödyttää vähemmän kuin sen kohtaaminen kymmenenä eri päivänä. Vuoden 2023 meta-analyysissa syötteestä opittiin enemmän, kun kohtaamiset jakautuivat usealle kerralle, kuin silloin, kun ne tapahtuivat kaikki kerralla, ja ero kasvoi viivästetyissä testeissä (vaikutuksen koko 1,71 jaksotetulle oppimiselle ja 0,58 yhteen ahdetulle).

Sama pätee muistikortteihin. Nate Kornell (2009) antoi oppijoiden opetella sanapareja joko yhdessä suuressa pinossa (jolloin jokainen kortti palasi pidemmän tauon jälkeen) tai useassa pienessä pinossa (lyhyemmät tauot). Suuri pino voitti 90 prosentilla osallistujista. Silti ensimmäisen kerran jälkeen 72 prosenttia uskoi pienten pinojen toimineen paremmin. Jaksottaminen tuntuu raskaammalta, ja juuri siksi se toimii. Artikkelimme jaksotetusta kertauksesta kertoo tästä tarkemmin.

2. Yritä palauttaa mieleen, älä vain lue uudelleen

Sanan näkeminen on yksi kohtaamisen laji. Sen palauttaminen muistista on vahvempi. Tatsuya Nakata (2017) antoi 98 japanilaisen oppijan opetella 16 englannin sanaa, ja kukin sana palautettiin muistista yhden, kolme, viisi tai seitsemän kertaa saman harjoituskerran aikana. Viisi ja seitsemän mieleen palauttamista tuottivat selvästi paremmat tulokset kuin yksi tai kolme, vielä viikkojen päästäkin. Tässä on kuitenkin mutka: käytettyä minuuttia kohden yksi mieleen palauttaminen oli tehokkain. Toistuva mieleen palauttaminen siis kannattaa, mutta palauttamisten jakaminen usealle päivälle voittaa niiden kasaamisen yhteen kertaan.

3. Kohtaa sana eri lauseissa

Jokainen kohtaaminen uudessa lauseessa opettaa jotain lisää: toisen merkityksen, sanan, jonka kanssa se usein esiintyy, tai sen, miten se käyttäytyy kieliopillisesti. Siksi romaanitutkimus laski oikeinkirjoituksen, sanaluokan ja merkityksen erikseen: kukin niistä kehittyy omaa tahtiaan.

Behind the counter there is a letter and a small key.

Lucy puts the key in her pocket.

At night, the key does not open the bookshop door.

Kolme kohtaamista saman sanan, key (avain), kanssa lyhyen A2-tason englanninkielisen tarinan kolmessa luvussa. Jokainen lause näyttää sanan eri roolissa.

Kuinka paljon lukemista se on?

Jos tavoite on noin 12 kohtaamista sanaa kohden, kuinka paljon sinun pitää lukea saadaksesi ne? Paul Nation (2014) vastasi tähän suurten englanninkielisten tekstiaineistojen avulla ja käytti 12 kohtaamista ”kohtuullisen turvallisena” tavoitteena.

Hänen arvionsa: jotta kohtaisit 2 000 yleisimmän sanaperheen sanat noin 12 kertaa, sinun pitää lukea noin 200 000 sanaa. Yleisimpien 9 000 sanaperheen kohdalla tarvitaan noin 3 miljoonaa sanaa, eli tasostasi riippuen karkeasti kahdesta kahteenkymmeneenviiteen romaania. (Sanaperhe on sana taivutus- ja johdosmuotoineen, kuten read, reads, reading, reader.)

Se kuulostaa paljolta, mutta Nation muuntaa sen ajaksi. Kun luet 150 sanaa minuutissa viitenä päivänä viikossa, kolmannen tuhannen sanan oppiminen vie noin 10 minuuttia päivässä ja viidennen tuhannen noin 33 minuuttia päivässä. Ehtona on, että tekstin on oltava oikealla tasolla, jotta nämä sanat ovat sivun harvoja tuntemattomia sanoja. Siksi kannattaa lukea paljon helppoa tekstiä, mitä käsittelemme artikkelissa kielen oppimisesta lukemalla.

Käytännön suunnitelma seuraaville 100 sanallesi

Voit hyödyntää tätä kaikkea jo tänään, sovelluksen kanssa tai ilman.

  1. Lue joka päivä mukavalla tasolla. Valitse tekstejä, joissa tunnet lähes jokaisen sanan, jotta uudet erottuvat ja voit arvata ne asiayhteydestä. Juuri määrä tuo sanat takaisin.
  2. Pysy yhden aiheen tai sarjan parissa jonkin aikaa. Kirja- tai tarinasarja käyttää samoja henkilöitä, paikkoja ja sanastoa uudelleen, joten samat sanat palaavat itsestään.
  3. Tallenna sanat, jotka tulevat vastaan kahdesti. Sana, joka ilmestyy toisen tai kolmannen kerran, on todennäköisesti oppimisen arvoinen. Kirjoita se muistiin yhdessä sen lauseen kanssa, josta löysit sen.
  4. Kertaa palauttamalla mieleen, älä lukemalla uudelleen. Peitä merkitys ja yritä muistaa se, tai katso merkitystä ja yritä tuottaa sana. Väärä vastaus ja sen jälkeinen tarkistus auttaa sekin.
  5. Jaksota kertauksesi. Kertaa uusi sana seuraavana päivänä, sitten muutaman päivän päästä ja sitten viikon tai kahden päästä. Lyhyet, jaksotetut kerrat voittavat yhden pitkän.
  6. Käytä sanaa kerran. Kirjoita se lauseeseen päivästäsi tai sano se ääneen. Sanan käyttäminen on taas yksi kohtaamisen laji, ja se näyttää, osaatko sanan todella.
  7. Älä huolestu itsepäisistä sanoista. Jos sana ei jää mieleen monen kohtaamisen jälkeenkään, se on normaalia. Jatka lukemista; sana palaa vielä.

Mihin Franzie sopii

Rakensimme Franzien niin, että kohtaamisia kertyy ilman ylimääräistä vaivaa. Franzie kirjoittaa tarinoita opiskelemallasi kielellä omalla tasollasi, ja tarinat jatkuvat luku luvulta, joten samat henkilöt ja sanat palaavat. Napauta mitä tahansa sanaa nähdäksesi sen merkityksen ja kieliopin ja kuullaksesi sen, ja tallenna se sitten.

Franzien sanakortti englannin sanalle arrive: verbi, jonka merkitys näkyy omalla kielelläsi ja jonka voit tallentaa ja kuunnella.
Napauta sanaa, jonka olet kohdannut aiemmin, tarkista sen merkitys ja tallenna se kerrattavaksi.

Tallennetut sanat palaavat sanastosi kertauksiin, joissa näet merkityksen ja palautat sanan mieleen, yhä pidemmin välein. Ne palaavat myös seuraaviin tarinoihisi, kun ne sopivat niihin, joten kohtaat ne uudelleen uudessa lauseessa etkä vain kortilla. Siinä ovat jaksottaminen, mieleen palauttaminen ja vaihtelevat asiayhteydet samassa rutiinissa.

Sovellusta et kuitenkaan tähän tarvitse. Pino helpotettuja lukukirjoja, vihko ja muutama minuutti kertausta päivittäin noudattavat samoja periaatteita.

UKK

Montako kertaa sana pitää nähdä, jotta sen muistaa?

Tutkimusten mukaan noin 10 kohtaamista lukiessa antaa hyvän mahdollisuuden tunnistaa sanan merkitys, ja sanan palauttaminen mieleen ja käyttäminen vaativat enemmän. Yhdessä tutkimuksessa sanoja, jotka oli kohdattu alle kahdeksan kertaa, ei muistettu kolmen kuukauden kuluttua.

Pitääkö ”7 kerran” sääntö paikkansa?

Mikään tutkimus ei osoita, että seitsemän olisi kiinteä luku. Jotkin sanat opitaan vähemmillä kohtaamisilla, toiset vaativat yli 20. Ratkaisevaa on, kuinka kaukana toisistaan kohtaamiset ovat ja yritätkö palauttaa sanan mieleen.

Montako uutta sanaa voin oppia päivässä?

Se riippuu siitä, kuinka paljon sinulla on aikaa kertaamiseen. Jokainen uusi sana tarvitsee useita jaksotettuja kohtaamisia seuraavien viikkojen aikana, joten pienempi määrä, jota oikeasti kertaat, voittaa pitkän listan, jonka näet kerran.

Riittääkö lukeminen sanaston oppimiseen?

Lukeminen kasvattaa sanastoa tasaisesti mutta hitaasti: tutkimuksissa oppijat omaksuvat alle 20 prosenttia uusista sanoista pelkästään lukemalla tai kuuntelemalla. Kun lisäät hyödyllisimpien sanojen tietoisen kertaamisen, paljon useampi niistä jää mieleen.

Lähteet

  • Kornell, N. (2009). Optimising learning using flashcards: Spacing is more effective than cramming. Applied Cognitive Psychology, 23(9), 1297 to
    1. https://doi.org/10.1002/acp.1537
  • Nakata, T. (2017). Does repeated practice make perfect? The effects of within-session repeated retrieval on second language vocabulary learning. Studies in Second Language Acquisition, 39(4), 653 to 679. https://doi.org/10.1017/S0272263116000280
  • Nation, I. S. P. (2014). How much input do you need to learn the most frequent 9,000 words? Reading in a Foreign Language, 26(2), 1 to 16. https://doi.org/10.64152/10125/66881
  • Pellicer-Sánchez, A., & Schmitt, N. (2010). Incidental vocabulary acquisition from an authentic novel: Do Things Fall Apart? Reading in a Foreign Language, 22(1), 31 to 55. https://doi.org/10.64152/10125/66652
  • Pigada, M., & Schmitt, N. (2006). Vocabulary acquisition from extensive reading: A case study. Reading in a Foreign Language, 18(1), 1 to 28. https://doi.org/10.64152/10125/66611
  • Rott, S. (1999). The effect of exposure frequency on intermediate language learners' incidental vocabulary acquisition and retention through reading. Studies in Second Language Acquisition, 21(4), 589 to 619. https://doi.org/10.1017/S0272263199004039
  • Uchihara, T., Webb, S., & Yanagisawa, A. (2019). The effects of repetition on incidental vocabulary learning: A meta-analysis of correlational studies. Language Learning, 69(3), 559 to 599. https://doi.org/10.1111/lang.12343
  • Waring, R., & Takaki, M. (2003). At what rate do learners learn and retain new vocabulary from reading a graded reader? Reading in a Foreign Language, 15(2), 130 to 163. https://doi.org/10.64152/10125/66776
  • Webb, S. (2007). The effects of repetition on vocabulary knowledge. Applied Linguistics, 28(1), 46 to 65. https://doi.org/10.1093/applin/aml048
  • Webb, S., Uchihara, T., & Yanagisawa, A. (2023). How effective is second language incidental vocabulary learning? A meta-analysis. Language Teaching, 56(2), 161 to 180. https://doi.org/10.1017/S0261444822000507

Näin teemme taustatyön