Kuinka kauan kestää oppia ranskaa? Mitä tutkimus sanoo

Noin 600 oppituntia kokopäiväisille diplomaateille, useimmille meistä enemmän. Mitä FSI:n luvut kertovat ranskasta, miksi kuuntelu on hidasta ja mikä auttaa.

Kaksi savihahmoa jakaa sateenvarjon sateessa tiilisen kukkalaatikoin koristellun kaupan edessä.

Lyhyesti: Yhdysvaltain Foreign Service Instituten vuonna 2001 julkaisemassa taulukossa ranska kuuluu englantia puhuville helpompien kielten joukkoon: ammatilliselle tasolle pääsee 23 tai 24 viikossa eli 575 tai 600 oppitunnissa. Nämä opiskelijat opiskelevat kokopäiväisesti, tekevät joka päivä tuntikausia kotitehtäviä ja heidät valitaan kielipään perusteella. Kun kotitehtävät lasketaan mukaan, varaudu noin 950 tuntiin keskittynyttä työtä korkeaa tasoa varten. Puoli tuntia päivässä tarkoittaa noin viittä vuotta, kaksi tuntia päivässä vähän yli vuotta. Lukeminen sujuu yleensä nopeimmin. Kuullun ymmärtäminen ja ääntäminen ovat hitaita, ja ne tarvitsevat omaa harjoitteluaan.

Lyhyt vastaus ja miksi luvut vaihtelevat

Jos etsit vastausta tähän kysymykseen, löydät varmoja lukuja (”kuusi kuukautta!”) ja niiden vierestä paljon ”riippuu tilanteesta” -vastauksia. Tunnetuin luku on peräisin Foreign Service Institutesta (FSI), koulusta, joka kouluttaa Yhdysvaltain diplomaatteja, ja se kannattaa lukea tarkasti.

Kaksi sen työntekijää, Frederick Jackson ja Marsha Kaplan, julkaisi koulun oppimisodotukset vuonna 2001. Heidän taulukossaan ranska kuuluu luokkaan I, niihin kieliin, jotka ovat ”läheistä sukua englannille”, yhdessä saksan, italian, portugalin, romanian, espanjan, ruotsin, hollannin, norjan ja afrikaansin kanssa. Näissä kielissä FSI odottaa opiskelijoiden saavuttavan tavoitteensa 23 tai 24 viikossa eli 575 tai 600 oppitunnissa. Luokan II kielet, kuten venäjä, kreikka tai turkki, vievät 44 viikkoa ja luokan III kielet (arabia, kiina, japani ja korea) 88 viikkoa.

Ranskan kannalta uutinen on hyvä. Kolme yksityiskohtaa kuitenkin muuttaa luvun merkitystä:

  • Tavoite on korkea. FSI tähtää puheessa ja lukemisessa ”yleiseen ammatilliseen kielitaitoon”, johon kuuluu myös keskustelun kuunteleminen ja ymmärtäminen. Jacksonin ja Kaplanin mukaan se vastaa suunnilleen tasoa ”Superior” American Council on the Teaching of Foreign Languagesin (ACTFL) asteikolla, joka on useimpien yhdysvaltalaisten koulujen käyttämän asteikon huippu.
  • Tunnit ovat pelkkiä oppitunteja. FSI:n mukaan nopea oppiminen vaatii vähintään neljä oppituntia päivässä viitenä päivänä viikossa, ja lisäksi kolme tuntia tai enemmän itsenäistä opiskelua päivässä.
  • Opiskelijat ovat poikkeuksellisia. Taulukko olettaa, että opiskelija on englantia äidinkielenään puhuva, jolla on ”erittäin hyvä tai parempi soveltuvuus” kielten opiskeluun luokkahuoneessa, ja toteaa, että vähemmän taitavat oppijat tarvitsevat yleensä enemmän aikaa. FSI:n opiskelijat ovat aikuisia (heidän keski-ikänsä oli 41 vuotta), jotka osasivat jo keskimäärin 2,3 muuta kieltä.

600 tuntia ei siis ole se aika, jonka ranskan oppiminen vie. Se on aika, jonka ranska vie lahjakkailta ja kokeneilta oppijoilta kokopäiväisesti opiskeltuna, ennen kuin heidän kotitehtäviään on edes laskettu.

Onko ranska helpompaa kuin espanja?

Moni olettaa, että espanja on englantia puhuville helpoin kieli. FSI:n omat tiedot viittaavat siihen, että ranskassa tietylle tasolle pääsee vähintään yhtä helposti.

Taloustieteilijät Barry Chiswick ja Paul Miller (2005) käyttivät keskimääräisen kyvykkäiden englanninkielisten amerikkalaisten FSI-tuloksia, jotka oli mitattu 24 viikon koulutuksen jälkeen, ja rakensivat niistä asteikon siitä, kuinka vaikea kukin kieli on oppia. Asteikolla 1,00 on vaikein (japani) ja 3,00 helpoin (afrikaans, norja, romania ja ruotsi).

Ranskan tulos oli 2,50, sama kuin italialla ja portugalilla. Espanja ja saksa saivat 2,25 ja hollanti 2,75. Toisin sanoen saman 24 viikon jälkeen ranskan keskivertooppijat saivat hieman parempia tuloksia kuin espanjan oppijat.

Englantia puhuvien etumatkalle on syy. Normannien valloituksen jälkeen englanti lainasi valtavasti ranskan sanoja, joten ranskankielinen sivu on täynnä sanoja, jotka voi arvata: la question, possible, le restaurant, important, la nation. Siksi lukeminen tuntuu alussa usein helpolta. Sivu ei kuitenkaan kerro, miltä sanat kuulostavat, ja siihen aika kuluu.

Kuinka varmoja olemme? FSI:n luvut ovat todellisia tietoja vuosikymmenten opetuksesta, mikä on harvinaista ja arvokasta. Ne kuitenkin kuvaavat yhtä oppijaryhmää yhdenlaisessa ohjelmassa, ja asteikko on karkea. Käytä niitä kielten vertailuun, älä lupauksena omasta aikataulustasi.

Laskutoimitus tavalliselle aikataululle

FSI:n luvuista voi tehdä karkean henkilökohtaisen arvion, kunhan muistat, keitä ne kuvaavat. 24 viikon aikana kolme tuntia itsenäistä opiskelua päivässä viitenä päivänä viikossa lisää noin 360 tuntia 575 tai 600 oppitunnin päälle. Siitä tulee noin 950 tuntia keskittynyttä työtä ammatilliselle tasolle ihanteellisissa oloissa.

Opiskelua päivässä, joka päivä Aika noin 950 tuntiin
30 minuuttia noin 5 vuotta ja 2 kuukautta
1 tunti noin 2 vuotta ja 7 kuukautta
2 tuntia noin 1 vuosi ja 4 kuukautta

Kaksi rehellistä tarkennusta:

  1. Useimmat meistä eivät ole FSI:n opiskelijoita. Ei tarkkaan valittua kielipäätä, ei kuuden hengen ryhmää koulutetun opettajan kanssa. Varaudu tarvitsemaan enemmän aikaa, ei vähemmän.
  2. Useimmat meistä eivät tarvitse FSI:n tavoitetta. Tilaaminen kahvilassa, small talk, matkailu ja helpot kirjat tulevat vastaan paljon ennen ammatillisia kokouksia. Jos se on tavoitteesi, pääset sinne murto-osalla näistä tunneista.

Jackson ja Kaplan varoittavat kaikkia, jotka toivovat voivansa puristaa kaiken muutamaan viikkoon. Heidän kokemuksensa mukaan aikaa, jonka aloittelija tarvitsee ammatilliseen kielitaitoon, ”ei ole lyhennettävissä merkittävästi”. FSI yritti, eikä se toiminut.

Tasot ja kokeet: DELF, DALF ja EVK

”Kuinka kauan” on järkevä kysymys vasta, kun sanot ”mihin”. Euroopassa tasot kuvataan EVK:n avulla (Eurooppalainen viitekehys, englanniksi CEFR): A1 ja A2 ovat perustason käyttäjille, B1 ja B2 itsenäisille käyttäjille, C1 ja C2 taitaville käyttäjille.

Ranskan viralliset ranskan kielen kokeet noudattavat näitä tasoja. DELF kattaa tasot A1:stä B2:een ja DALF tasot C1 ja C2. Yliopistot, työnantajat ja oleskelulupahakemukset vaativat usein todistuksen tietyltä tasolta.

Näet myös kouluilta ja kurssien järjestäjiltä tuntimääriä kullekin tasolle. Ne ovat harvoin keskenään samaa mieltä, koska ne kuvaavat eri kursseja, joilla on eri opiskelijat ja eri määrä kotitehtäviä. Emme löytäneet tutkimusta, joka määrittäisi ranskalle tuntimäärät tasoittain, joten pidä noita taulukoita karkeana suuntaviivana ja odota, että askeleet pitenevät, mitä ylemmäs nouset.

Hidas osa: ranskan kuuleminen ja puhuminen

Moni ranskan oppija sanoo saman asian: ”Pystyn lukemaan sitä, mutta en ymmärrä ihmisiä, kun he puhuvat.” Tutkimus auttaa selittämään miksi.

Sanat sulautuvat yhteen

Puhutussa ranskassa sanat eivät lopu siihen, mihin ne loppuvat paperilla. Normaalisti äänetön loppukonsonantti voi ääntyä ja liittyä seuraavaan sanaan, kun se alkaa vokaalilla. Tätä kutsutaan liaisoniksi: les amis (ystävät) kuulostaa samalta kuin ”le-za-mi” ja vous avez (teillä on) kuin ”vu-za-ve”. Tämän vuoksi kuulemasi tavut eivät osu yksiin tuntemiesi sanojen kanssa.

Annie Tremblay (2011) tutki katseenseurannan avulla, miten englantia äidinkielenään puhuvat ranskan oppijat kolmella eri taitotasolla tunnistivat sanoja nauhoitetusta puheesta, myös sanoja, jotka kuultiin liaisonkonsonantin jälkeen. Oppijat tunnistivat nämä sanat ilman suurempia vaikeuksia, mutta eri tavalla kuin syntyperäiset kuulijat: yleisen säännön avulla eivätkä kunkin sanan tuntemuksen perusteella. Rohkaiseva viesti: englantia puhuvat voivat oppia jakamaan puhutun ranskan oikein. Se vaatii kuunteluharjoitusta, ei pelkkää lukemista.

Äänteitä, joita englannissa ei ole

Ranskassa on vokaaleja, joita englannista puuttuu. Tunnetuin on sanan tu (sinä) u, joka kuulostaa erilaiselta kuin sanan tout (kaikki) ou. Jos sekoitat ne, sana muuttuu: dessus tarkoittaa päällä, dessous alla.

Erika Levy (2009) testasi 39 amerikanenglantia puhuvaa kolmessa 13 hengen ryhmässä: ei lainkaan ranskaa, kahdesta neljään vuotta ranskan tunteja, sekä vuosia tunteja ja lisäksi vähintään vuosi ranskankielisessä maassa asumista. Joukossa ranskan vokaalipareja luokkahuoneryhmä teki suunnilleen yhtä paljon virheitä kuin ryhmä, joka ei osannut ranskaa lainkaan (11 ja 13 prosenttia). Maassa asunut ryhmä teki vain 3 prosenttia virheitä. Silti hekin tekivät yhä 12 prosenttia virheitä parissa u ja ou.

Tästä seuraa kaksi opetusta. Pelkkä luokkahuoneopiskelu ei välttämättä tee korvallesi paljon, kun taas aidon ranskan runsas kuunteleminen tekee paljon. Ja jotkin äänteet pysyvät vaikeina pitkään, joten älä pidä itsepäistä vokaalia merkkinä epäonnistumisesta.

Ääntämistä voi opettaa

Hyvä uutinen on, että tämä osa reagoi harjoitteluun. Junkyu Lee, Juhyun Jang ja Luke Plonsky (2015) yhdistivät 86 ääntämisen opetusta koskevaa tutkimusta ja havaitsivat yleisesti suuren vaikutuksen. Pidempään kestäneet interventiot ja ne, joissa oppijat saivat palautetta, toimivat paremmin.

Et tarvitse täydellistä aksenttia. Jackson ja Kaplan toteavat, että syntyperäinen aksentti ei yleensä ole FSI:ssä käytännöllinen onnistumisen mittari, ”vaikka ymmärrettävyys on”. Tähtää siihen, että sinut ymmärretään helposti, älä siihen, että sinua luultaisiin pariisilaiseksi.

Myös kuuntelemista voi opettaa

Larry Vandergrift ja Marzieh Tafaghodtari (2010) seurasivat 106 opiskelijaa kuudessa ranska toisena kielenä -ryhmässä lukukauden ajan. Yksi ryhmä kuunteli tekstejä ja sai samalla ohjausta siihen, miten kuunnella: ennakoida, mitä kuulee, tarkistaa arvauksensa ja ratkoa ongelmia. Toinen ryhmä kuuli samat tekstit yhtä monta kertaa ilman tätä ohjausta. Ohjattu ryhmä ymmärsi lopussa paremmin, ja sen heikoimmat kuuntelijat edistyivät eniten.

”Kuuntele enemmän” on siis hyvä neuvo, ja ”kuuntele suunnitelmallisesti” vielä parempi.

Mikä nopeuttaa

Aika ja intensiteetti

Jackson ja Kaplan kirjoittavat, että opiskeluun käytetty aika ja oppimiskokemuksen intensiivisyys ”vaikuttavat ratkaisevilta” ja että FSI:n kokemus osoittaa ”kiistattomasti”, että kielellä lukemiseen, kuuntelemiseen ja vuorovaikutukseen käytetty aika on tiiviisti yhteydessä siihen, kuinka hyvin oppijat osaavat käyttää kieltä. Kesäkurssi tai kuukausi ylimääräisiä iltoja vie sinua pidemmälle kuin samat tunnit ohueksi levitettyinä.

Kertausten hajauttaminen

Intensiivisyys ei ole sama asia kuin pänttääminen. Su Kyung Kim ja Stuart Webb (2022) yhdistivät 48 koetta, joissa oli 3 411 osallistujaa, ja havaitsivat, että hajautetulla harjoittelulla oli keskisuuri tai suuri vaikutus vieraan kielen oppimiseen ja että pidemmät tauot harjoituskertojen välillä toimivat paremmin viivästetyissä testeissä. Opiskele paljon silloin kun voit, mutta palaa jokaiseen sanaan ja äänteeseen päivien ja viikkojen ajan. Kerromme miten artikkelissa hajautettu kertaus ja miten sitä oikeasti käytetään.

Lukeminen äänen kanssa

Lukemisessa englantia puhuvat edistyvät ranskassa nopeasti, ja se kartuttaa sanastoa, jota tarvitset puheen ymmärtämiseen (lisää artikkelissa miten oppia kieltä lukemalla). Ranskassa niksi on kuulla se, mitä luet. Kun luet ja kuuntelet äänitettä samaan aikaan, tunnistamasi kirjoitusasu yhdistyy äänteisiin, joita et tunnista, myös äänettömiin kirjaimiin ja liaisoneihin.

Realistinen suunnitelma

  1. Valitse tavoite, jonka pystyt kuvaamaan. ”Läpäisen DELF B1:n” tai ”juttelen naapureideni kanssa Lyonissa” on parempi kuin ”puhun sujuvasti”.
  2. Laske tunteja, älä kuukausia. Yksinkertainen kirjanpito muuttaa ajatuksen ”en edisty” muotoon ”olen tehnyt 120 tuntia”, mikä on rehellistä ja motivoivaa.
  3. Löydä päivittäinen minimi, josta pidät kiinni. Puoli tuntia joka päivä kertyy yli 180 tunniksi vuodessa.
  4. Kuuntele ensimmäisestä päivästä alkaen. Älä odota, että lukutaitosi on hyvä. Lyhyet omalle tasollesi sopivat äänitteet joka päivä harjoittavat korvaa, kun se on vielä vaikeaa.
  5. Kuuntele suunnitelmallisesti. Ennen kuin painat play-nappia, arvaa, mitä kuulet. Tarkista jälkeenpäin, mitä jäi kuulematta, ja kuuntele uudelleen.
  6. Lue äänen kanssa. Seuraa tekstiä, kun se luetaan ääneen, niin kirjoitusasu ja ääntäminen kasvavat yhteen.
  7. Harjoittele vaikeita äänteitä tarkoituksella. Pareja kuten tu ja tout, muutama minuutti kerrallaan, palautteen kanssa, jos sitä on saatavilla.

Mihin Franzie sopii

Franzie on yksi tapa pitää noista tunneista helpommin kiinni. Se kirjoittaa ranskaksi tarinoita omalla tasollasi aiheista, jotka itse valitset, ja lukee jokaisen luvun ääneen, joten kuulet jokaisen lukemasi rivin. Luvun jälkeen tarinaa koskevat kuuntelukysymykset harjoittavat korvaasi ranskalla, jonka ymmärrät jo tekstinä, ja lyhyt roolipeli antaa sinun käyttää kuulemaasi. Voit napauttaa mitä tahansa sanaa nähdäksesi sen merkityksen, tallentaa sen ja kerrata sitä myöhemmin. Se on tapa kerätä tasaisesti tunteja, ei oikotie niiden ohi.

Kuuntelukysymys Franziessa ranskaksi: Écoute l'annonce. À quelle heure le ferry arrive-t-il à Paros ? kolmella vastausvaihtoehdolla, ja valittuna on À neuf heures et quart.
Kuuntele kohtaus tarinastasi ja vastaa sitten kysymykseen siitä, mitä kuulit.

UKK

Kuinka kauan kestää oppia puhumaan ranskaa sujuvasti?

Ammatilliselle tasolle Foreign Service Instituten vuoden 2001 taulukko odottaa erittäin kyvykkäiltä kokopäiväisiltä opiskelijoilta 575 tai 600 oppituntia ja päivittäiset kotitehtävät, yhteensä noin 950 tuntia. Useimmat oppijat tarvitsevat enemmän aikaa, eivätkä useimmat tarvitse tuota tasoa käyttääkseen ranskaa mukavasti.

Onko ranska englantia puhuville vaikeampaa kuin espanja?

FSI:n tietojen mukaan ei. Keskimääräisen kyvykkäiden oppijoiden tuloksissa 24 viikon jälkeen ranska sai 2,50 ja espanja 2,25 asteikolla, jolla suurempi luku tarkoittaa helpompaa. Moni pitää silti puhuttua ranskaa vaikeampana seurata kuin kirjoitettua.

Voiko ranskaa oppia kuudessa kuukaudessa?

FSI:n kokopäiväiset opiskelijat pääsevät ammatilliselle tasolle 23 tai 24 viikossa, kun opetusta ja opiskelua on vähintään seitsemän tuntia päivässä. Tavallisella aikataululla kuusi kuukautta antaa pohjan yksinkertaisiin keskusteluihin ja helppoon lukemiseen.

Kuinka kauan kestää päästä ranskassa B1- tai B2-tasolle?

Kullekin EVK-tasolle ei ole tutkimukseen perustuvaa tuntimäärää, ja kurssien järjestäjien arviot vaihtelevat. Suuntaa antavasti: B2 on FSI:n ammatillisen tavoitteen alapuolella, joten siihen kuluu vähemmän kuin FSI:n noin 950 tuntia, ja jokainen taso vie kauemmin kuin edellinen.

Miksi puhuttua ranskaa on niin vaikea ymmärtää?

Sanat sulautuvat yhteen liaisonin kautta, monet kirjoitetut kirjaimet ovat äänettömiä ja joitakin vokaaleja ei ole englannissa. Tutkimukset osoittavat, että oppijat voivat oppia hallitsemaan kaikki kolme, mutta se vaatii runsaasti kuuntelemista, ei pelkkää lukemista.

Lähteet

  • Chiswick, B. R., & Miller, P. W. (2005). Linguistic distance: A quantitative measure of the distance between English and other languages. Journal of Multilingual and Multicultural Development, 26(1), 1 to 11. https://doi.org/10.1080/14790710508668395
  • Jackson, F. H., & Kaplan, M. A. (2001). Lessons learned from fifty years of theory and practice in government language teaching. In J. E. Alatis & A.-H. Tan (Eds.), Georgetown University Round Table on Languages and Linguistics 1999 (pp. 71 to 87). Georgetown University Press.
  • Kim, S. K., & Webb, S. (2022). The effects of spaced practice on second language learning: A meta-analysis. Language Learning, 72(1), 269 to 319. https://doi.org/10.1111/lang.12479
  • Lee, J., Jang, J., & Plonsky, L. (2015). The effectiveness of second language pronunciation instruction: A meta-analysis. Applied Linguistics, 36(3), 345 to 366. https://doi.org/10.1093/applin/amu040
  • Levy, E. S. (2009). On the assimilation-discrimination relationship in American English adults' French vowel learning. The Journal of the Acoustical Society of America, 126(5), 2670 to 2682. https://doi.org/10.1121/1.3224715
  • Tremblay, A. (2011). Learning to parse liaison-initial words: An eye-tracking study. Bilingualism: Language and Cognition, 14(3), 257 to
    1. https://doi.org/10.1017/S1366728910000271
  • Vandergrift, L., & Tafaghodtari, M. H. (2010). Teaching L2 learners how to listen does make a difference: An empirical study. Language Learning, 60(2), 470 to 497. https://doi.org/10.1111/j.1467-9922.2009.00559.x

Näin teemme taustatyön